Lehtisen kauden alusta lähtien kuorossa alkoi aktiivinen pienryhmätoiminta, minkä mahdollisti kuoron riveistä esiin nousseet lahjakkaat varajohtajat Aki Mäkelä, Martti Kontteli ja Erkki Haaramo. Varajohtajien harteilla oli merkittävä vastuu sekä stemmanharjoittajina ja pienryhmien vetäjinä. Tämä toiminta tuki vahvasti kuoron kehitystä. Laajan harjoitustoiminnan mahdollisti pitkään Nokian Työväenopiston taloudellinen tuki.
Kuoron ohjelmisto alkoi entisestään laajeta. 1960-luvulla kuoro löysi virolaisen mieskuoromusiikin, minkä lisäksi kuoro teki yhteistyötä nokialaisen mestaripelimannin Pentti Peitsamon, Nokian Musikanttien ja Nokian Harmonikkakerhon kanssa. Yhtä merkittävää on ollut yhteistyö erilaisten kuorojen kanssa. Ulkomaisia yhteistyökumppaneita ovat olleet norjalainen Mossin Työväen Mieskuoro ja virolainen Cantus-kamarikuoro. Viiden vuoden välein järjestettävien juhlakonserttien lisäksi ryhdyttiin järjestämään vuosittaisia teemakonsertteja, joissa ohjelmisto on vaihdellut viihteen ja perinteisen mieskuoromusiikin välillä. 1980-luvun lopulla syntyi suosittujen joulukonserttien perinne. Nokian Työväen Mieskuoro on ollut myös osaltaan luomassa uutta säveltaidetta. Yhteistyö Asko Vilénin, Kaj Chydeniuksen, Harri Tuomisen, Hemmo Kivilaakson, Aarre Joutsenvirran, Toivo Pyörteen sekä kuoron omissa riveissä seisoneen Eero Honkilahden kanssa ovat tuottaneet runsaasti uusia lauluja ja uusia mielenkiintoisia sovituksia. Merkittävimmät yksittäiset teokset lienevät Nokian kaupungin 50-vuotisjuhliin Asko Viléniltä ja Jussi Ruskolta tilattu Nokia-kantaatti "Hyvää päivää kaupunki" ja Kaj Chydeniuksen Arvo Turtiaisen runoihin säveltämä "Työmies"-laulusarja.
Nokian Työväen Mieskuoro on aina ollut ylpeä omasta osaamisestaan. Yksi tapa tuoda osaamistaan esiin on ollut erilaisiin kuorokilpailuihin osallistuminen. Vuonna 1975 kuoro osallistui ensimmäistä kertaa järjestelyille Tampereen Sävel -kuorofestivaalien kuorokatselmukseen. Vuosina 1975 ja 1977 kuoro palkittiin 3 hopealeimalla. Vuosina 1979, 1981 ja 1983 kuoro pysyi yhden kultaleiman ryhmässä. Vuonna 1985 palattiin 3 hopealeiman ryhmään ja se riitti sillä erää. Vuonna 1998 Vaasassa järjestetyillä kansainvälisen työväenkulttuurijärjestön IDOCO -kuorokatselmuksessa Nokian Työväen Mieskuoro palkittiin ainoana suomalaisena kuorona kultaisella diplomilla. Muut kultaa saaneet kuorot tulivat Puolasta ja Israelista.
Vuosituhanteen vaihteen lähestyessä mieskuorossa alkoi hidas siirtyminen uuteen ajanjaksoon. Vuonna 1999 päättyi 52 vuotta kestänyt toiminta Nokian Työväenopiston opintopiirinä. Raimo Valkaman nuijakopautuksella tehtiin yksimielinen päätös muuttua täysin itsenäiseksi yhdistykseksi. Aika on osoittanut tehdyn päätöksen olleen onnistunut kaikkien osapuolten kannalta: kuoron taloudelliset resurssit on nyt kohdistettu tehokkaasti pelkästään kuoron käyttöön ja kuoron taiteellinen johto on vastuussa toiminnastaan ainoastaan kuorolle ja yleisölle. Tällä hetkellä kuoron toiminnan yksi tärkeimmistä rahoittajista on Työväen Sivistysliitto opintokerho - ja kurssitoiminnan muodossa. Vuotta aiemmin kuoron johtoon oli valittu 24-vuotias nokialainen Keijo Rantanen. Rantasen kaudella tavoitteet on pidetty edelleen korkealla: ohjelmistoa pyritään ajanmukaistamaan eikä mitään musiikinlajia haluta vieroksua. Tavoitteet on myös saavutettu, josta hyvänä osoituksena kuoron kilpailutoiminnan tähänastinen huipennus: Madetoja-mieskuorokilpailun kansallisen sarjan voitto huhtikuussa vuonna 2000. Kilpailujen loppukonsertti pidettiin Finlandia- talon suuressa salissa ja nokialaisten esitys oli kuultavissa myös radion Ylen Ykkösessä. Vähintään yhtä arvokkaana saavutuksena voidaan pitää vuoden 2001 Tampereen Sävelen erittäin korkeatasoisessa kuorokatselmuksessa saatua kolmea hopealeimaa. Nämä tulokset todistavat, että kuoro on edelleen harrastajamieskuorojen kärkitasoa Suomessa.